Espoon Kirkkojärvellä on vesi edelleen korkealla ja Twitterissä tuli vastaan havainnollistava video, jossa kevyen liikenteen väylä oli poikki ja ehdotettiin väylän korotusta, jolloin se voisi toimia myös tulvavallina.
Idea: Kirkkojärven koulun ja Kirkkojärven välinen puistokäytävä toimisi myös tulvavallina ja suojelisi rakennuksia, jos tietä korotettaisiin.@kakeespoo @EspooEsbo #tulva #kirkkojärvi
— Teemu Mykkänen (@temykk) November 11, 2017
Toki joki on joskus tarkoitus ruopata, mutta siihen menee vuosia.https://t.co/5Llpf0XA4O
Tein aiemmin tulvahuipun aikaan alueesta virtausmallin. Tuolloin sille ei ollut sen kummempaa käyttöä kuin todeta, että malli toisti kohtuullisesti alueella olevan tulvan. Myöhemmin sillä tuotettiin Vesistömallijärjestelmään Kirkkojärven alueen vedenkorkeus-tilavuus-käyrät. Virtausmalli on laadittu HEC-RAS-ohjelman 2D-mallilla, jonka avulla on todella helppoa ja nopeaa tuottaa näyttävän näköisiä tuloksia. Tällöin on entistä tärkeämpää ymmärtää katsoa tulosten taakse ja Kirkkojärvenkin kohdalla todeta/paljastaa, että mallista mm. puuttuu todellinen Espoonjoen uoma (askartelin Maanmittauslaitoksen km2-korkeusmalliin käsipelillä 1,5-2 metrin syvyisen kapean ojan), jo 9 vuotta vanhasta korkeusmallista puuttuu mm. Kirkkojärven koulu ja virtaamahavainnotkin ovat ymmärtääkseni epävarmoja. Tulokset kuitenkin vastasivat kohtalaisella tasolla alueelta otettuja tulvavalokuvia.
Tänään on mm. Iltalehdessä ollut hyödyllistä lukijan #tulva'kuvaa ja -videota. Auttaa mallitulosten arviointia #Kirkkojärvi #kiitos #HECRAS pic.twitter.com/owJ9WNleRz
— Juha Aaltonen (@jkaalton) October 11, 2017
Tietämättä sen enempää mitä toimenpiteitä Kirkkojärvellä on meneillään, päätin käyttää lounastauon puistokäytävän vaikutusten selvittämiseen. Tielinjan korotus on helppoa, jos malliin on alun alkaen viety avoimen Digiroad -aineiston teiden keskilinjat. Valmiiksi löytyvää tielinjaa voi korottaa esim. pato/pengertoiminnon avulla.
Kun tietä korottaa tarpeeksi, on tietysti selvää ettei vesi enää mene sen yli. Mallilla tuli kuitenkin myös selvitettyä, ettei tulva-alueen pienentäminen tietä korottamalla muuta jäljelle jäävän tulva-alueen vedenkorkeuksia. Ei ainakaan niin, että tulva-alue juuri muuttuisi. Vedenkorkeuden muutokset pyörivät sentin tasolla, mikä lähtötietojen epävarmuudet huomioiden on merkityksetöntä. Isompaa muutosta taisi tulla sillä, että ao. gif-kuvan tulva-alueiden syvyyksien värimääritykset eivät menneet ennen-jälkeen -kuvissa yksiin 🙂
